Lapset riitelevät: "toi löi ensin" "eikun toi!"
Komennan ne irti toisistaan ja selitän, ettei sillä ole merkitystä kumpi löi ensin. Ikinä ei silti saa lyödä takaisin koska tahalleen ei saa satuttaa.

Heräsin eilen nuhaisena ja lihakset olivat kipeät. Myös alapää oli arkana, koska seksiä tuli harrastettua edellisenä päivänä vähän tavallista enemmän, 5 kertaa. Normaalia meillä on 1 tai 2 kertaa päivässä. Mies ei saa ikinä tarpeekseen, minä pärjäisin vähemmälläkin, mutta en silti "pihtaa". Miksi ihmeessä? No, on vain helpompi sanoa kyllä kuin perustella miksi ei.

Mies aloittaa päivän tinkaamalla seksiä. Laitan juuri aamupalaa lapsille ja sanon etten nyt ehdi enkä jaksa, paikat on kipeänä. Tunnin päästä mies taas pyytää. Sanon ettei ole yhtään sellainen fiilis ja olen muutenkin juuri menossa ovesta ulos. Päivän ja illan aikana mies pyytää seksiä joka kerta minut nähdessään täysin riippumatta siitä mitä olen tekemässä lasten pyöriessä jaloissa.

Illalla olen nukkumaan menossa ja mies on jo sängyssä. Lukee kirjaa. Edelleenkään ei tee mieli seksiä, mutta hetken mielijohteesta vien käden miehen reidelle - kun kerran toinen on tingannut koko päivän, ettei jäisi paha mieli. Mies vetäytyy pois. Menen ihan kylkeen kiinni. Mies kääntää selkänsä. Kysyn onko jokin hätänä? Oletko suuttunut jostain? Mies sanoo ettei anna, koska minäkään en antanut päivällä. Kostoksi...

Hämmentyneenä vedän peiton korville ja sujen silmäni. Ei sinänsä, ei minun alunperinkään tehnyt mieli, mutta luulin että mies tahtoo...
Hetken päästä mies on kimpussani ja ottaa seksinsä. Minä en estele mutten myöskään osallistu. Ei tee mieli ja tunnen oloni loukatuksi. Tyhmä?