Ihanaa ihanaa lunta. Paljon lunta.

Aamuvarhain lapioin väylän tallilta tielle, jotta pääsin lasten kanssa liikkeelle. Kotiin palattuani söin aamupalan, raivasin kodinhoitohuoneen, keräsin lelut lastenhuoneen lattioilta, tyhjensin tiskikoneen ja täytin sen likaisilla. Kun sain sisähommat tehtyä niin aurinkokin oli jo kunnolla noussut. Ja mies. Lumityöintoni tarttui häneen ja myös mies valmistautui ulkohommiin. Hänellä oli jalassaan sisähousut ja kesäkengät. Ehdotin varovasti paremmin sopivaa asua, mutta talvikengät pitäisi kuulemma etsiä (eteisen kenkätelineessä) ja ulkohousuistakaan ei ollut havaintoa (ojennettussa kädessäni).

Minä tykkään tehdä lumitöitä, kunhan ei tule räntää vaakasuoraan vasten kasvoja. Toivon todella, ettei tämä jää talven ainoaksi runsaaksi lumipäiväksi. Viimeiset pari vuotta kun ovat olleet niin surkeita.

Mies ottaa isomman lumentyöntimen ja nojailee siihen, kun aloitan lapioinnin pienemmällä intoa puhkuen.
M: No tuosta nyt ei ole mitään hyötyä!
J: Mikä mahtaa olla vialla?
M: Ajotien raja menee tässä. (piirtelee rajaviivaa lumen päälle)
J: Kyllä mä sinne asti vielä pääsen, kunhan aikani lapioin.
M: Sä et siis halua suunnitella etukäteen missä järjestyksessä edetään?
J: No en. Haluan saada lumet pois ajotieltä ja autopaikalta.

Mies tuhahtaa ja alkaa työnnellä lunta pois juuri siitä suunnasta, mihin olin etenemässä valitellen samalla kun tuuli puhaltaa lapiostani lunta hänen päälleen. Siirryn lapioimaan käytävää postilaatikolle. Parin minuutin päästä mies muistaa että hänellä oli tärkeä puhelu hoidettavanaa ja poistuu sisälle. Ja sitten saankin nauttia lumesta ihan rauhassa :)

Koko maisema on puhtaan valkea ja äänimaailma ihanan hiljainen. Jostain kaukaa kuuluu aura-auton ääni sekä lasten hihkuntaa. Hymy huulillani ja hiki niskaan valuen kasaan ipanoita varten valtavan lumikasan keskelle pihaa. Jätän myös vallin autopaikkojen taakse - siitä saa hyvän muurinalun lumilinnaa varten. Tällainen suojalumi on juuri oikeanlaista rakennusmateriaalia lumidinosauruksille. Tuskin maltan odottaa iltapäivää kun pääsemme niitä muksujen kanssa rakentamaan.

Pari tuntia huhkittuani tulen sisään, keitän teetä ja nyt pitäisi tehdä töitä. Ei vaan jaksata. Energiaa riittää yllinkyllin toisarvoisiin asioihin, mutta "oikeaan työhön" ei sitten motivaatiota enää riitäkkään.

Toivottavasti lunta riittää koko talveksi!