Mies mököttää makuuhuoneessa. On ollut siellä jo viitisen tuntia.

Kunpihan on yksinäisempää? Se että olisi yksin ja viettäisi joulun itsekseen. Vai se, että on parisuhteessa ja viettää joulun itsekseen. Näistä vaihtoehdoista valitsisin ensimmäisen, koska kakkosvaihtoehtoon liittyy uhka siitä että toinen osapuoli tulee huoneestaan marisemaan ja rähisemään. Yksinäisyys on yhtä syvä molemmin tavoin.

Mitähän kummaa taas tapahtui? En osaa sanoa. Ehkä mies suuttui siitä, kun menin itsekkäästi ottamaan tunnin päikkärit. Ehkäpä minun olisi pitänyt olla innostuneempi keskustelussa uuden kaapin hankinnasta. Tai voi olla, että miestä ärsytti, kun esikoinen kyseli pelistä jota mies oli luvannut pelata lapsensa kanssa.


Mies etsi tiettyä kaapelia ja kyseli minulta olenko nähnyt sitä missään. En osannut sanoa, kun en tiennyt miltä kaapeli näyttää, joten mies komensi minut yläkertaan katsomaan mallia vastaavasta kaapelista. Mies ojensi kaapelinpätkää kädessään ja sanoi: "tällainen". Totesin, etten nyt suoraan osaa sanoa ja käännyin mennäkseni viereiseen huoneeseen etsimään kaapelia. Mies heitti minua kaapelilla selkään.

Jessamine: Mitä ihmettä sä teit?
Mies: Annoin ton kaapelin sulle.
J: Etkä "antanut". Sä heitit sillä mua!
M: Niinkun sä et suostunut sitä ottamaan kun ojensin.
J: En mä ole mikään ajatustenlukija. Olisit sanonut että haluat mun ottavan sen käteeni. Mä luulin että vain näytit sitä mulle.

Poistun huoneesta ja käytävällä seisoo esikoinen: "Mistä te riitelette?". Mitähän tuohon vastaisi...

Hetken päästä mies hihkaisee tyytyväisenä löytäneensä kadonneen kaapelin pöydältään. Kuin mitään ei olisi tapahtunut. En vastannut mitään. Mies päätti sulkeutua makuuhuoneeseen, kun olen niin rasittava.

Joulu alkaa lupaavasti...