Olen ollut flunssassa monta päivää. Se ei tietenkään estä miestä tinkaamasta seksiä. Ja kieltäytymällä sain sopivasti riidan aikaiseksi. Tällä kertaa löin korttini pöytään ja vaadin itsemääräämisoikeutta omaan seksuaalisuuteeni ja vartalooni. Mies vastasi ehdottamalla, että viedään paperit maistraattiin maanantaina.

Hänen hämmästyksekseen sanoin, että selvä. Se tehdään. Seurasi pitkä hiljaisuus. Sitten keskustelimme pintapuolisesti kumpi jää asumaan nykyiseen taloon, lasten asemasta, harkinta-ajan merkityksestä jne.

Jälleen pitkä hiljaisuus, jonka jälkeen mies kysyi, miksi haluan tuhota hänen elämänsä? Ja sitten sain kuulla olevani törkeä varas, joka havittelee miehen omaisuutta. Ilkeä ja itsekäs. Raatelija. Mies ilmoitti että vaikka minulla olisi lain suoma oikeus Hänen rahoihinsa, en tule näkemään niistä penniäkään.

Mies kysyi olenko nyt tyytyväinen? Tätäkö halusin? Vastasin etten tietenkään. Ja jos olisin tyytyväinen ei meidän tarvitsisi edes keskustella tästä. Tätä puhetta jatkui pitkälle yöhön.

Mutta mutta... Aamulla mies oli kuin mitään ei olisi tapahtunut. Elämä ja rutiinit jatkuivat niinkuin ennenkin. Tähän hetkeen mennessä ei ole ollut mitään merkkiä eilisestä keskustelustamme. Ei kai mies kuvittele, että vain uhkailin erolla? Että käytin sitä lisä-aseena tässä "seksillä kiristämisessä" mistä mies minua jatkuvasti syyttää?

Pelkäämpä että illalla käymme saman keskustelun uudestaan.