En usko että mies on paha ihminen. Mikään ei saisi häntä käymään fyysisesti käsiksi kehenkään. Minun on myöskin mahdotonta ajatella häntä tarkoituksellisesti juonimassa tai ilkeyttään manipuloimassa. Mutta tapa jolla hän suhtautuu elämään ja muihin ihmisiin on täydellinen vastakohta omastani.

Annan esimerkin: Leikataan sämpylä kahtia ja jaetaan puolikkaat kahdelle henkilölle. Molemmat pitävät yläpuolta herkullisempana kuin alapuolta.
1. Minulle on itsestään selvää, että antaisin toiselle yläpuolen. Päivänselvä juttu, joka minun maailmassani kuuluu normaaleihin käytöstapoihin.
2. Mies ottaisi itselleen yläpuolen ja antaisi toiselle alapuolen, koska hän itse pitää enemmän yläpuolesta.
3. Ilkeä ihminen ottaisi yläpuolen siksi, ettei toinen saisi sitä.

Jos kärjistän asian rankasti; mies käyttää lähtökohtaisesti muita ihmisiä omien tarpeidensa tyydyttämiseen. Hän on universuminsa keskipiste, muut eivät ole merkityksellisiä. Minulle taas on tärkeää teoillani tuottaa toiselle hyvää mieltä ja saada minulle tärkeät ihmiset tuntemaan olonsa rakastetuiksi. Maailmassani ihmiset ovat tasa-arvoisia ja odotan saavani osakseni saman kunnioituksen kuin annan muille.

Mieheni tarvitsisi rinnalleen yhtä "itsekkään" ihmisen, jonka kanssa tulisi varmasti riitaa mutta suhde olisi tasapainossa. Tai sitten vaimon, joka nauttii toisen palvelemisestä eikä panisi pahakseen alistumista miehensä tahtoon.

Minä olen väärä kombinaatio. Olen liian joustava ja empaattinen, jotta haluaisin laittaa kampoihin perjaatteesta. Mutta toisaalta olen sen verran itsenäinen ja omanarvontuntoinen, että odotan saavani samanlaista huomionosoitusta ja arvostusta kuin annan. Haluan että minua rakastetaan arkipäivän teoin, ei sanoilla tai sirkustempuilla.

On myös muita asioita, jotka tekevät tästä suhteesta tuskallisen. Mieheni on mököttäjä ja minä olen keskustelija. Ja lisäksi tuntuu siltä, että mieheni uskoo vakaasti minun olevan ajatustenlukija. Hän mököttää joskus ihan ilman syytäkin, huvikseen ja myöntää sen. Liian usein huomaan pyytäväni anteeksi asioita, jotka eivät millään tasolla ole olleet minun vallassani, vain siksi etten kestä miehen mököttämistä. Ja todella suuttuessaan hän on minua tuhat kertaa kovempi, rajumpi ja ehdottomampi. En pärjää ja alistun. Ja sitten vihaan miestäni koska hän saa minut toimimaan itseäni vastaan.

Miksi olen ollut niin sokea?


Kuten magnetismissa vastakohdat vetävät puoleensa. Tai räjähtävät, kuten materia ja antimateria. - Peter David