Tänään taas vaihteeksi riideltiin miehen kanssa. Seksistä. Kuinkas muutenkaan. Joten jos tunnet minut tai luulet tietäväsi kuka täällä sammakoita ruudulleen laukoo, ei kannata lukea pidemmälle. Voi olla vaikea katsoa silmiin myöhemmin.

Suunnilleen 5-10 kertaa viikossa on miehelle aivan liian vähän. Hän joutuu elämään sanojensa mukaan puutteessa. Ja syynä on se että minä olen päättänyt etten halua seksiä. Minä kieltäydyn vittuillakseni ja aina nostan asiasta rähäkän. Tällainen keskustelu käydään meillä jokapäivä useita kertoja...

Mies: saaks seksii?
Jessamine: Ei nyt

Mies: Miksi ei?
Jessamine: Mulla on nyt tämä homma kesken.

Mies: Saaks kohta?
Jessamine: Mun ei nyt kyllä tee yhtään mieli. Ehkä myöhemmin.

Mies: Miksi sun ei tee mieli?
Jessamine: Mulla on ajatukset muualla. Seksi ei käynyt nyt edes mielessä. Ei mulla ole mitään on/off nappia.

Mies: Ei toi ole mikään syy. Mä jään taas ilman... (aloittelee jo mökötystä)
Jessamine: Ai jäät? kuinkas kauan on siitä kun viimeksi jäit ilman? Oisko ehkä kymmenen tuntia?

Mies: Mutkun nyt tekisi mieli. Ei sitä noin voi laskea.
Jessamine: Mun ei tee nyt mieli.

Mies: Sä oot päättänyt että sun ei tee mieli. Miksi aina pitää vääntää samasta asiasta!
Jessamine: Niinpä. Miksi pitää? Eikö edes kerran voisi riittää, että sanoo: "ei nyt"


Mikähän voisi olla syynä siihen ettei kokoajan tee mieli? Ykkösenä tulee mieleen jatkuva tinkaaminen ja marina. Kun toinen on aina ohikulkiessaan kiinni perseessä tai rinnoissa ja esileikki kuitataan kysymällä "pannaanko?" niin seksi ei todellakaan ole se asia mitä tämä saa ajattelemaan. Ja kenen tekee mieli 5 minuuttia sen jälkeen, kun on saanut jälleen kerran kuulla olevansa laiska idiootti?

Sitten on nämä normaalit seksintappajat: housunkauluksen yläpuolella vilkkuva persvako, rikkinäiset kalsarit, joiden lahkeeseen on tungettu räkäliina, se että tullaan viereen paskalle kun on pesemässä hampaitaan, roikkuva vatsa ja jenkkakahvat, piereskely naaman edessä ja seksin aikana!

Nyt jos alan vaikuttamaan frigidiltä miestenvihaajalta niin tämä käsitys ei todellakaan pidä paikkaansa. Itseasiassa olen hyvinkin aktiivinen, innokas kokeilemaan ja nautin paljon hyvästä seksistä. Mutta on aika vaikea kiihottua yhtään mistään kun seksi on pelkkä velvollisuus ja suorite. Kun toinen ei edes yritä nostaa fiilistä.

Minä niin kaipaisin vaihtelua rutiineihin, mutta miestä ei saa innostumaan mistään kokeiluista. Käytössä on tasan kaksi asentoa. Sellaiset joissa tarvitsee käyttää mahdolllisimman vähän mitään lihaksia. Nytkytellä vain paikoillaan. Esileikki kestää korkeintaan 15s. Medioissa toitotetaan kuinka jokainen on vastuussa omasta orgasmistaa. Tekisi mieli lähettää moista totuutta levittävät alimpaan helvettiin: kyllä sillä nyt on aika paljon merkitystä, että huomioi partnerinsakin halut. Ei auta vaikka kuinka pyydän miestä tekemään jotain minun toiveitteni mukaisesti. Hänellä on vain yksi tapa "tyydyttää nainen" ja se saa luvan riittää!
Miehen mielestä olisi mukavaa vaihtelua vedellä täsmälleen samassa paikassa ja samassa asennossa välillä kakkoseen. Se taasen ei ole lainkaan minun juttuni (ja vituttaa selittää uudestaan ja uudestaan miksi en tykkää). Minä taas haluaisin vauhtia ja hikeä pintaan. Eri paikkoja, asentoja. Mielikuvitusta ja ripaus hulluutta. Jospa edes kerran mies ottaisi minut spontaanisti pesukoneen päällä sen sijaan että tulee vaan pyykkihuoneen ovelle notkumaan: "Mennääks sänkyyn? Tekee mieli..."

Olen taannoin sanonut miehelle, että luultavasti olisin halukkaampi, jos edes joskus ehtisin vähän kaivata. Saisin itsekin tehdä aloitteen edes välillä. Miehen päässä asia kääntyi niin, että olen päättänyt pihdata kiusallani jos hän pyytää. Siitä huolimatta mies pyytää jatkuvasti. Ja ehdotukset ovat tylyn suoria. Mies pyytää myös silloin kun hänen itsensäkkään ei tee mieli. Kuulemma "varmuuden vuoksi". Ei suostu käsittämään asiaa minun kannaltani.

Tulipahan taas tekstiä. Hemmetti!